greetings from Starbucks

gotta get down on friday, or not?

Vihdoinkin perjantai! Ah. Tosin vaikea sanoa, että vihdoinkin, kun on koko viikon maannut kotona vuoteen omana, mutta onneksi nyt aletaan olemaan jo voiton puolella. Olo tuntuu paljon paremmalta jo kropassakin onneksi, en olis kestänyt enää pätkän vertaa tätä oloa ja näitä näppylöitä. Ainut positiivinen asia tässä saattoi olla se, että äiti kantaa aina kaiken mitä haluan vuoteeseen ja saan nukkua vaikka koko päivä niin ettei kukaan häiritse minua ja musiikit korvissa;) Parasta siinä on se. Onneksi en kauheasti sairastele kuitenkaan! Ehkäpä kerran puolessa vuodessa tulee pariksi päiväksi kuume ja siinä se, hyvä vastustuskyky omaksi onnekseni.

Tää päivä on mennyt jotenkin ihan älyttömän hitaasti ja nopeesti. Onneksi pääsin kaupoilla käymään, sain raikasta ilmaa ja sain nauttia olostani koko päivän. Täytyy kyllä sanoa, että tuntui aivan ihanalta laittaa päälle meikit ja hiukset ja kunnon vaatteet, tunsi olonsa taas kauniiksi.
Myyrmannissa käydessäni löysin maailman söpöimmät alusvaatteet ikinä! Niissä oli timantteja ja ne olivat sellaiset söpön pinkit, aivan ihanat oli.. Hennetsistä nuo löysin, rakastuin niihin heti (voiko alusvaatteisiin edes rakastua? :D) joten oli aivan pakko ostaa ne. Muutenkin siellä oli kaiken maailman söpöjä yöpukuja ja muita. Tykästyin kaikkiin niihin heti, mutta päätin, että tällä kertaa nämä hennon pinkit saavat riittää minulle.

 

Totta kai tuo Teen Voguekin oli pakko ostaa sillä se sisälsi juttua Demi Lovatosta, joka yksi suurimmista idoleistani ja henkilöistä keitä ihailen. Demi on ainut ollut ihan älyttömän kaunis ja olen aina ihaillut häntä sillä hän on todella vahva ja erittäin ihana ihminen ja tekee paljon hyvää ja on saavuttanut paljon. Suurimmaksi osaksi Demi innoittaa minua eniten sillä olen ollut hänen tilassaan ja käynyt samoja asioita läpi joten tuntuu, että Demi ymmärtää vaikka en tunne häntä ihmisenä, persoonallisesti minkä haluaisin tietysti tehdä, mutta minkäs sille voi. Toivon vain, että joku päivä tapaan hänet ja saan kertoa tarinani ja kuinka paljon hän on innoittanut minua kaikissa asioissa.

Moni ystävistäni ja muista on varmasti tällä hetkellä viihteelle joten rakkaat pitäkää aivan ihana viikonloppu ja nauttikaa!  ;)

(Koitan saada kamerani korjattua maanantaihin mennessä.)
 

nuhaa, flunssaa, nuhaa ja flunssaa

Perjantaina tää alko tää kauhee kuume ja nuhastelu. Lauantaina oli kuitenki jo paljon parempi fiilis ja ajattelin, että kaikki on mennyt kokonaan ohi ja olisin terve kuin pukki taas... Maanantaina se selvisi sitten, kun lähdin lääkäriin hakemaan sairaslomaa. Lääkäri totesi, että minulla on enterorokko ja sieltä paiskahti viikon sairasloma, en kyllä yhtään ihmettele mistä tämänkin sain niin selvää se on. Vuoteen omana sitten viikko makoillaan, toinen päivä, kun oon vuoteen omana jo ja täytyy kyllä sanoa, että tekisi mieli vain haistattaa pitkät rokolle ja lähteä takaisin töihin ja kouluun;) Sen verran pahaolo taudista tulee. En toivo tätä kenellekkään ikinä ellei pidä sairastelusta, haha.

Onneksi äiti piristi tänään mun päivää ja toi mulle suklaata yllin kyllin. Tosin en pysty syömään mitään, mutta herkkunälän varalle piilotin suklaat kaappiin jos nyt joskus alkaa tehdä kauhea mieli suklaata;) On tässä sitten jotain hyviä puolia sentään. Äiti kyllä ostaa aina kaiken mahdollisen, kun olen kipeä vaikka en kyllä mitään tarvitsisi paitsi parantumisen, sitä äiti ei ihan osaa valitettavasti.

Instagram kuvana tulevat taas kaikki kuvat sillä kamerani on vieläkin rikki enkä millään löydä mitään tapaa korjata sitä ja isi ei vielä yllätettävästi ole saanut vietyä kameraani korjaukseen jonka teenkin varmaan sitten omin voimin, kun olen tämän taudin voittanut.

 

Toivotaan, että nämä näppylät, kuume, lihaskivut ja sun muut mitä oireita sitten tuleekaan taudin kanssa niin ovat perjantaihin mennessä hälvenneet sillä viikonloppu on täynnä kaikkea mukavaa puuhaa. Elokuviin parhaan ystäväni kanssa ja Sunnuntaita ehkäpä vietän päivän yhden toisen ystäväni kanssa ja olisi muutenkin paljon mukavampaa päästä täältä neljän seinän sisältä pois, täällä hulluksi vain... Ei raitista ulko ilmaa ollenkaan paitsi ikkunan kautta. Toivotaan, että viikko menee nopeasti ja kohta ollaan taas terveinä kokonaan.

Toivotan kaikille aivan ihanaa viikkoa ja pysykää terveinä kaikki! :)

 

never regret something that once made you smile

Anteeksi kauheasti etten ole ehtinyt paljoa kirjoitella tai mitään teille. Viikko on hujahtanut aivan liian nopeasti. Edellisen viikonlopun vietin kokonaan perheen parissa mökillämme ja koko viikko oli sitten täynnä kokeita ja pitkiä päiviä ja huonoja ja hyviä päiviä. Tämäkin koko viikonloppu meni juhlien ystävän kihlajaisia ja 18 vuotis syntymäpäiviä. Täytyy kyllä sanoa, että edellisestä illasta ei menoa ja vauhtia puuttunut, sellaiset pippalot oli käynnissä Kirkkonummella ja Helsingissä päin;)
Kaikesta huolimatta oli ihan älyttömän hauskaa ja varmasti meille kaikille jää tuo kerta mieleen. Haha. Sai nauraa koko rahan edestä ja tehdä tyhmiä juttuja.

Kuitenkin ei siitä sen enempää.. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Sorry for not writing anything here on my blog for awhile, but I've been like so crazy busy this weekend and last weekend. Last weekend I spent the whole weekend with my family on the countryside visiting at our relatives and stuff like that. It was pretty much of fun tho. And this weekend was full of exams and stuff like that, school things basically. Hope so the next week is going to be way more you know relaxed and not so busy so I can breathe for a while, it would be really nice tho. 
This weekend I was partying the whole weekend. Celebrating my friends 18 birthday and his engagement, because he got engaged with his girlfriend. I am happy for them! It was really much of fun, full of laugh and crazy stuff. I really loved it. Spent the night and day with my old friends, this trip/party will be remembered forever, it was one of a kind.

Pictures tell us more than thousand words...

 

sunday funday

Viikonloppu taas takana kerran! Nuo viikonloput menee jotenkin vaan ihan älyttömän nopeesti, harmi kylläkin vaikka olen iloinen, että koulun penkille taas pääsee istuskelemaan ja lörpöttelemään, opiskelemaan siis.
Koko viikonloppu meni ystävien parissa ja ulkona ja sisällä notkuen ja lörpötellen taas kaikkea turhamaista mikä on mukavaa ja jotenkin vain rentouttavaa. Joskus vain toivoisi, että tuollaiset asiat vain jatkuisivat ja jatkuisivat.
Tänään tuli vielä sellainen tunne, kun olimme ystävällämme, että olisi mahtavaa saada joku kimppakämppä ekaksi asunnoksia vaikka parin ystävän kanssa joitten kanssa tulee todella hyvin toimeen ja jotka ovat läheisiä, ei koskaan tarvitsisi olla yksin. Jotenkin tuo ajatus vain kolahtaisi hyvin, en tiedä miksi, mutta se olisi mukavaa niin aluksi ja kun opiskeluja on saatu enemmän päätökseen niin muuttaisi ihan omaan kämppään jonnekkin ihanalle alueelle. Sellaisia ajatuksia tuli mieleeni, kun ystävälläni loikoilimme.

Hävettää katsoa noita kynsiäni. Huonompaan kuntoon päässet työn parissa.

Rhodes, part 2

Jaaaa sitten seuraavat päivät olkaa hyvä:)
Seuraavat päivät meni tutustuessa Lindokseen, altaalla oleskelussa ja muissa asioissa. Aurinkoa nautittiin kaikista eniten tietysti ja ihanan lämpimästä ilmasta.

Käytiin hotellin rannallakin oleskelemassa päivä. Aivan täydellistä vettä, ihan kirkasta ja ei ollenkaan kiviä. Rannassa oli kyllä kiviä, mutta muuten se oli aivan täydellistä vettä, ihan erilaista kuin Turkissa. Uskalsi itsekin uida siellä. Itselläni on kauhea kammo kaikista isoista ja pienistä kivistä rannoissa, varsinkin ulkomailla joten pääsin itsekin uimaan mereen pitkästä aikaa;) Ei kiviä, vain täydellisen pehmeää hiekkaa ranta täynnä.

Rantailun jälkeen lähdettiin kaupungille kiertelemään taas kerran ja syömään illallinen. Huhhuh mikä meininki illalla kaikkialla on, mutta todellinen loma fiilis, sai rentoutua ja unohtaa aivan kaiken tuona viikkona. Ei tarvinnut miettiä mitään mitä kotimaassa tapahtui.

Tiistaina käytiin kreikkalaisessa illassa hotellillamme, söimme altaalla ja muuta sellaista. Ruokalajeja oli aivan liikaa. Ruoka oli todellakin kreikkalaista, itse en kauheasti tykännyt ruoasta, mutta muu perhe (enimmäkseen isi ja Joa) söi kyllä ja pitivät ruoasta. Olen liian nirso ruoan suhteen, salaatit ovat itse enemmän makuuni;) Salaattia ei ollut laisinkaan tarjolla.

Rhodes, part 1

Olipa taas kerran reissu! Toki ihana sellainen. Tuntuu, että siitäkin olisi ollu jo monta viikkoa vaikka eilen vasta laskeuduttiin Suomeen ja päästiin purkamaan laukkuja kotiin. Kreikka oli täynnä ihania ihmisiä ja ystävällisiä ihmisiä. Oli ihanan lämmintä ja rusketusta sai tosin palohaavojakin tuli muutamama sellainen kerättyä;)
Ehkäpä kuvat kertoo enemmän reissun menosta ja sen etenemisestä.

Hotelliin saavuttiin joskus 12.00 pintaan ja siellä meitä odotti sviitti;) Ihana sviitti olikin! Jotenkin se sisustus vaan iski itseeni, kaikki oli tosi avaraa ja vaan luonnonsävyjä, kaunista. Huone oli kaks kerroksinen ja tietysti toisessa oli merinäköäala, se oli aivan täydellistä. Auringonlasku illalla oli mitä kaunein, kun itse auringonlaskuja rakastan kaikista eniten, niissä on vaan jotain tosi kaunista. Hotelli oli Atlantica Princess ja tosi nätti muutenkin kaikin puolin, tosin altaat oli syvältä;) Kuitenkin hyvin kaikin puolin ihana hotelli, aivan perfecto. Kaikki oli täydellistä. Eikä siellä huoneessakaan tai hotellissa koko päivää vietetä vaan altaalla;)

Otin ihan liikaa kuviakin reissussa. Tuntuu, että joudun laittaa kolmeen tai kahteen osaan nää reissun asiat, mutta ei se mitään. Ei siitä mitään haittaakaan ole, vaiko? ;)

Paras osa Rhodoksella oli ehdottomasti Yogurt Berry, vanhakaupunki ja se lämpö. Kaipaan sinne lämpöön niin paljon. Kreikassa pystyi vaan makoilla koko päivän auringossa ilman, että olisi tullut kylmä.

Ja se aamupalakin oli mitä ihanin, kun syötiin ulkona rannalla aamupala. Jotenkin vaan täydellinen sekin. En yleensä syö aamupalaa, mutta ulkomailla se vaan jotenkin tulee aina syötyä.

Altaalla loikoilua.. juomia... shoppailua... taivaallista salaattia...

Ruokailun ja keskustan näkemisen jälkeen ajateltiin suunnata vanhaa kaupunkia kohti josta löytyy monia ravintoloita ja yhdet ihanimmista paikoista shoppailla. Näkymä oli todella kaunis kaikkialla, kaikkea vanhaa ja ihania ihmisiä tosin huomioon ottaen miehiä jotka huutelivat "minä rakastan sinua." ja pyytelivät poskipusuja.. Ällöttävää suoraan sanottuna, mutta se kuuluu noille matkoille valitettavasti ja se täytyy vain antaa osata olla kokonaan kaikki asiat. Kaupunki oli täydellinen vielä ennen yhdeksaa sillä sen jälkeen koko kaupunki oli aivan tukossa ja siitä tuli inhottavan ahdistava vain jollakin tavalla, kaunis kaupunki oli kaikesta muusta huolimatta. Suosittelen vierailemaan myös vanhassa kaupungissa;)

"You the passer by, who you love me

Let the other admire the castles

and listen to me:

My fate has been marked by a ravine singer

and the trembling in my foliage, it's a song,

the deep voice of life

For you a sweet memory

but I, a tiny tree

I need it for faith to grow taller and taller

and stare beyond these walls."

Translation by Sofia Varelis